Äiti oksentaa vessassa. Minunkin mahassani myllertää ikävästi. Sitä on nyt liikkeellä. Mutta ei, ei, en halua tautia. Miksi juuri minä? Nyt kun kerrankin on pari päivää lomaa. Olen lukenut kirjoituksiin koko kevään kuin hullu, koulunkäynnin oheessa. Tajusin liian myöhään, että kakkosluokan keväällä kirjoittaminen varsinkin minunlaiselleni perfektionistiselle luonteelle on maailman typerin idea.
Helpotusta ei ole luvassa. Kesälomaa en voi pitää kuin viikon tai kaksi, pitää lukea syksyn kirjoituksiin sekä tehdä töitä vuokran maksamiseksi (kuka idiootti keksi, että kesällä ei ole mahdollista saada opintotuen asumislisää?!). Varsinkin englantia pitää harjoitella paljon, minua inhottaa katsoa siitä saamaani kasiriviä todistuksessa. Sen jälkeen kevään kirjoitukset, matikka, äikkä, psykologia. Matikan viisitoista vitun kirjaa.
Olen saanut jotenkuten itselleni vakuutettua, että edes M ei ole maailmanloppu. Mutta mitä jos en saa kirjoituksista yhtä ainuttakaan hyvää arvosanaa? Mitä jos en vain pärjää? Mitä jos saan kuusi ämmää eikä minusta tule ikinä mitään?
Tahdon vain nukkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti