sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Omistuskirjoitus
Rikkoutuneille kondomeille. Huikentelevaisille, rakastaville äideille. Naistenhakkaajille, itsemurhakandinaateille, psykopaateille, sovinisteille ja sille kiltille ja hiljaiselle tapaukselle joka hiippailee nurkissamme vieläkin. Ihanalle mummilleni ja hänen tyttärilleen ja kaikille muille feministeille. Karanneelle papalleni, hänen pojilleen ja kaikille muille alkoholisteille.
Rakkaille ystävilleni ja melkein ystävilleni ja niille jotka eivät oikeastaan ole ystäviä ollenkaan. Älyköille, boheemeille taiteilijasieluille, satunnaistupakoitsijoille. Näennäisenhyville kuuntelijoille, oikeasti hyville kuuntelijoille, juonittelijoille, pyrkyreille, koulukiusaajille, vampeille, homofobisteille, verisille jumppapuvuille ja pienille karkumatkalaisille.
Vastarakastuneille. Vastanaineille. Niille, joilla edellisestä naimiskerrasta on tuskallisen pitkä aika. Sinulle joka nussit läpi minut ja kaikki ystäväni ja Sinulle joka rakastuit minuun ja sen jälkeen kaikkiin ystäviini. Munapää.
Rakkaudelle ja välinpitämättömyydelle. Suurelle uskollisuudelle ja kihelmöiville syrjähypyille. Tasa-arvolle ja alistamiselle. Lempeälle läheisyydelle ja sille, kun välissä tuntuu olevan vähintään valtameri. Suuttumukselle, vihalle, anteeksiannolle ja lopulta tasapainolle. Elämälle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti